Kyselin äskettäin verkkotutkimuksen avulla, miten
ihmiset kokevat suhteensa luovuuteen ja miten se näkyy
omassa työssä. Sain loistavia ja ajatuksia herättäviä vastauksia, joista heijastuu
luovuuden käsitteen henkilökohtaisuus ja moniulotteisuus.
Ja nyt: yritän tiivistää saatua aineistoa selkeään
pakettiin siten, että olennaiset asiat vastauksista pääsevät näkyviin ja samalla
teen oikeutta erilaisten näkemysten kirjolle. Yleisesti kerrottakoon, että
muutaman kymmenen vastaajan joukko koostuu pääasiassa vakityössä käyvistä sekä
yrittäjistä. Lisäksi suurin osa vastanneista on naisia.
Mitä on luovuus ja
miten se näkyy työssä?
Kyselyyn tulleet vastaukset kertovat, että luovuus työelämän
yhteydessä tarkoittaa monelle ensisijaisesti kykyä ratkaista ongelmia, keksiä parempia
työskentelytapoja ja nähdä tilanteet uusilla tavoilla.
Luovuus on jotain, mikä avaa tapoja
ajatella, tehdä, havainnoida ja yhdistellä. Omaan toimintaan liittyvät
näkökulman muutokset johtavat oivalluksiin, joiden kautta tekemisen laatua ja
omaa suhdetta työhön voi kehittää.
”Luovuus työelämässä
tarkoittaa kykyä keksiä tehokkaita polkuja kohti tavoitteita, kykyä ja uskallustakin
uudistua niin, ettei säännönmukaisesti tallo samoja polkuja.”
”Tykkään pohtia ja
kyseenalaistaa ja luoda uusia ajattelumalleja. Toisaalta tykkään myös luoda
jotain konkreettista ja näkyvää.”
Osa vastaajista yhdistää luovuuden kykyyn kuunnella
intuitiota ja astua ennalta arvaamattoman innostuksen virtaan. Silloin
siirrytään laajempaan käsitykseen luovuudesta, joka ulottuu paitsi omaan työhön
myös muille elämänalueille.
”Luovassa tilassa olen
yhteydessä ydinolemukseeni ja kuulen intuitiotani. Luovuus on ennen kaikkea
tunnetta ja oivalluksia, joista syntyy täysin uusia näkökulmia.”
”Mielestäni luovuus
tarkoittaa sitä, että antaa uusien ideoiden virrata ja muhia siinä hetkessä.
Usein ideoiden ilmestyessä ei vielä ole tarkkaa tietoa mihin niitä voi soveltaa.”
Yhteistä vastauksille on se, että luovuus koetaan
merkitykselliseksi osaksi itseä ja omaa toimintaa. Se on innostuksen ja
ideoinnin alkulähde. Jos luovuudella on sijaa työssä, se nähdään
henkisenä voimavarana, kaavamaisuuden kampittajana ja muutosten
mahdollistajana. Mikäli luovuus ei pääse esiin työssä, moni kokee jotain
puuttuvan.
Mikä estää luovuutta?
Mitkä ovat suurimmat esteet luovuuden toteutumiselle,
etenkin työelämää ajatellen? Yleisimmäksi torppaajaksi nimettiin odotetusti
kiire, ja sen seuralaiset stressi ja väsymys. Lähes yhtä keskeiseksi luovuuden
tappajaksi koettiin liian ahtaat rakenteet ja kaavamaiset asenteet, toisin
sanoen liika määrittely, kontrolli ja yleinen jumittaminen.
Monet myös kokivat, että ilmapiiri työpaikalla voi olla
latistava ja negatiivinen. Toisinaan esimiehet ovat innostusta lyttääviä; uutta
ajattelua tai vanhojen tapojen kyseenalaistamista ei sallita. Joidenkin mielestä työkaverit
ovat ankeuttajia, toisaalta myös yksinäisyys mainittiin luovuutta estäväksi
tekijäksi.
Näin vastaajat kertovat luovuuden esteistä työssä:
”Määritellyt menettelytavat. Latistavat ja kahlitsevat
esimiehet, jotka onneksi ovat kyllä vähemmistönä.”
”Kiire ja byrokratia, liian tiukat raamit.
Latistaminen ja ankeuttaminen: innostuksen liekin ja siten luovuuden voi lytätä
joku kanssaihminen tai yhtä hyvin itsekin.”
”Jäykät organisaatiorakenteet, innostamattomat
esimiehet, kiire ja aikapaine, ilmapiiri jossa asiat tehdään niinkuin ne on
aina tehty.”
”Kiire ja työstä aiheutuva stressi. ”
”Suurimmaksi osaksi ihmisen omat blokit tai mielessä
jumittaminen. Niistä johtuva suorittaminen ja kielteiselle työympäristölle
altistuminen.”
Mietin tuota kiirettä, jonka yli puolet vastaajista
mainitsi. Mistä se johtuu? Tekemistä aina riittää ja lisää löytyy koko ajan.
Tarkoittaako tekemisen paljous automaattisesti kiirettä vai voiko kiire olla
myös asenne, jonka olemme omaksuneet? Joskus tehtävien paljous suhteessa aikaan
on liiallista eikä sitä aina voi itse päättää. Joskus taas kasaamme itse
tehtäviä päällemme jatkuvalla syötöllä ja kiireen tunteesta tulee osa
”työminää”.
Kiire voi olla myös aina pätevä selitys sille, että emme
malta pysähtyä, hengittää ja kuulostella. Milloin kiire on organisointikysymys
ja milloin asennekysymys? Mitä valintoja voimme tehdä, jotta emme anna kiireen
kuristaa luovuutta?
Miten jaksan
paremmin?
Työssä viihtyminen, mistä se koostuu? Mitkä tekijät auttavat
jaksamaan? Vastaukset voisi tiivistää kolmeen sanaan: ilmapiiri, tasapaino, mielekkyys.
Ilmapiiriin
vaikuttavat monet tekijät: työtoverit,
asiakkaat, työn organisointi jne. Se on se hyvä fiilis, kun on helppo olla ja
hymy herkässä. Kunnioittava ja kannustava yhteistyö. Hyvä ilmapiiri vaikuttaa
työssä jaksamiseen kenties eniten, koska sen vastakohta eli huono ilmapiiri,
syö taatusti kaikki voimat, vaikka olisi unelmatyössään.
Tasapaino kuvaa
työn ja vapaa-ajan tervettä suhdetta, sopivaa työtahtia ja työmäärää. Toimiva
ajankäyttö ja resursointi säästävät ylimääräiseltä stressiltä ja kuormitukselta.
Tasapaino on itsestä ja kokonaisuudesta huolehtimista.
Mielekkyyden kokemus taas
syntyy siitä, että saa tehdä itselleen sopivaa työtä, jonka kokee
merkitykselliseksi. Motivaatio vahvistuu onnistumisen kokemuksista ja
tunteesta, että saa toteuttaa itseään ja kehittyä.
Moni mainitsee jaksamisen edellytykseksi myös riittävät hengähdyshetket
ja mahdollisuuden päättää itse omasta rytmistään.
Luovuuden
vahvistaminen
Seuraavaksi kysyin, kuinka luovuutta voisi vahvistaa
työympäristössä. Vastausten monipuolisuus yllätti minut. Sain niin paljon
loistavia vinkkejä, että tekisi mieleni liittää tähän koko lista.
Mainittakoon, että kaikki jaksamisen yhteydessä käsitellyt
seikat toimivat myös luovuuden vahvistamisen lähtökohtina. Kuten olen usein
havainnut: hyvinvointi tukee luovuutta, luovuus tukee hyvinvointia.
Ja tässä ajatuksia ja ideoita, joilla luovuutta todellakin voi
vahvistaa työympäristössä:
”Enemmän
kokeiluhenkeä, erityisesti johdolle. Lupa kokeilla ja epäonnistua, jonka jälkeen
on mahdollista muuttaa toimintatapaa.”
”Mahdollistamalla enemmän kohtaamisia, puhumalla
yhdessä isoista yhteisistä tavoitteista, antamalla lupaa kaikille kehittää
parempia työskentelytapoja.”
”Innostavalla johtamisella ja lisäämällä
itseohjautuvuutta."
”Lukemalla, musisoimalla tai vaikka piirtämällä,
rentoutumalla, olemalla välillä tekemättä mitään.”
”Työn prosesseista irtautuminen, uusien näkökulmien
hakeminen suhteessa työn prosessiin ja työympäristöön.”
”Tilasuunnittelulla, rikkomalla rajoja aikuisten
työympäristöissä (vaikka tavallisella taukojumpalla!).”
”Antamalla kaikkien jakaa ideoitaan ja kokemuksiaan
myös työelämän ulkopuolelta. Olen huomannut, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja
yllättävät asiat voivat johtaa uusiin neronleimauksiin.”
”Hyväksyvällä ja kannustavalla ilmapiirillä,
työntekijöiden vahvuuksien ja onnistumisten huomaamisella. Antamalla ja
luomalla tilaa kokeilemiselle ja ideoimiselle.”
”Pienillä tauoilla, jaloitteluhetkillä,
kädentaitotuokioilla kesken päivää. Se nollaa pään kiireeltä ja stressiltä.”
”Luomalla työympäristöstä toimivan, rennon ja
houkuttelevan.”
”Annetaan ideoiden kehittyä vapaammin eikä olla heti
tyrmäämässä jotain jos se ei sovi tämän hetkiseen tilanteeseen.”
Tilaisuuksia uudelle
Vastauksia
lukiessani minulle tuli olo, että ihmiset luonnostaan kaipaavat kokeilua,
vaihtelua ja mahdollisuuksia uusille ideoille. Se on osa synnynnäistä luovuuden
voimaa. Rutiinit ja liian luutuneet rakenteet, sisäiset ja ulkoiset, ajavat
meidät helposti kulkemaan tuttua uomaa päivästä toiseen.
Toisaalta hyvin
toimivat rakenteet tuovat tasapainoa ja turvallisuutta, joka mahdollistaa
paitsi työn tuottavuuden ylipäänsä, myös luovan kokeilun ja uuden kehityksen.
Voisi kiteyttää siis niin, että luovuus tarvitsee joustavia rakenteita, jotka
palvelevat ja tukevat, mutta eivät tukahduta.
”Luovuus olisi kovasti tarpeen kehittämistyössä. Vähän
pelottaakin, että mitä jos pää ei toimi tarpeeksi hyvin ja jumittuu vain
hoitelemaan tehtäviä, joita vastaan tulee.”
”Luovuutta pitää huoltaa ja sille pitää järjestää
mahdollisuuksia – niin vapaa-ajalla kuin töissäkin.”
”Luovuus vaatinee myös halua ottaa itse vastuuta
omasta olosta. Saattaa olla helpompaa olla olematta luova ja syyttää
olosuhteita omasta olosta.”
”Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä seuraisi siitä, että
luovuus asetettaisiin tuottavuuden edelle. Jos luovuuteen sijoitettaisiin,
miten se vaikuttaisi toiminnan kannattavuuteen? Voiko hyvään oloon
sijoittaminen tuoda välillisesti suurempaa tuottavuutta?”
”Ensisijaisesti halusin yrittäjäksi juuri siksi, että
saan toteuttaa luovasti ideoitani ilman että kukaan sanoo, ettei tuo kuule
onnistu.”
”Jos luovuus katoaa tai tukahtuu, on aika hypätä
sivuun ja tehtävä hetki jotain muuta tai eri tavalla. Rutiinit ovat sitä varten
että niitä ajoittain rikotaan ja katsotaan, mikä muuttui. ”
Suuret
kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!